Kullanhopeinen Violettiliekkilohikäärme.

Näin talvella, elementtikierrossa elämme veden aikaa,
jolloin ainakin pitäisi levätä ja valmistautua uuteen ksvuun.
Tästä etenkin maahiset jaksavat minua muistuttaa.
Tänä aikana on hyvä myös muistaa ystävämme lohikäärmeet ja
pyytää kullanhopeisen violettiliekkilohiksen puhdistamaan
energiakentistämme pois kaikki vanha, josta haluamme päästää
irti ja joka ei enää palvele meitä.
Nyt on siis muutoksen ja paranemisen aika, taijanomaisuutta
unohtamatta!

Pyri aistimaan ja tuntemaan, miten kultaiset, hopeiset ja violetit
liekit polttavat eetteritasolla vanhan pois. Pyydä lohikäärmettä
korvaamaan se uusilla ja ilontäyteisillä mahdollisuuksilla, jotka
ovat aina korkeavärähteisimpiä.
Voit myös ohjata nämä lohikäärmeet parantamaan ja eheyttämään
ihmisiä, tilanteita ja erilaisia paikkoja missä tarvetta on.

Lämmöllä -Kaarina 241

Maahisen kyselytunti.

Toissailtana, kun olin töihin lähdössä, jouduin auton ikkunoita
skrapaamaan ja samalla manasin teräsjään kovuutta, huomasin
pienen hahmon auton takana. Maunohan se siinä, minun maahiseni.
Onhan täällä toki muitakin, mutta hän on rohkein.
Hän kuulemma halusi kekustella kanssani mahdollisesta
muutostamme kaupunkiin. Hän toi esiin epäilyksensä muuton
järkevyydestä!

”Ajattelehan, miten sinä siellä kaupungissa soveltuisit olemaan?
Kaiken sen kiireen keskellä? Ihmiset hyörivät siellä ja
juoksevat paikasta toiseen, koko ajan pitää tehdä jotain.
Jos ei muuta, niin rahaa täytyy tehdä ja olen ymmärtänyt,
että se stressaa teitä ihmisiä.” Sanoi hän.
”Tuo on totta.” Mutisen minä.
Mauno tuli viereeni ja nyppäsi takinhelmasta kysyen:
”Etkö ole onnellinen täällä meidän kanssamme?”
No voi apua! Mitä tuohonkaan sanoisin?
Tämä on ristiriitainen juttu… ”minulla ei ole täällä sukulaisia,
kaikki läheiseni asuvat etelämmässä.” Selitän minä.
” Mutta ajatteletko sitä vapautta mikä sinulla täällä on?
Piristäsitkö itseäsi? Tekisitkö jotain uutta? Kirjoittaisitko
vaikkapa kirjan meistä? Täältä luonnosta sinä saat ideoita ja
me, luontoväki kyllä autamme! Voisit opettaa ihmisiä takaisin
luontoon! Auttaisitko meitä?

Mauno täpisi innoissaan…
Ja minä hiljaa mielessäni ajattelin: No just! Ihan niin, ettäkö
kirjan kirjoittaisin? Satuolennoista? Lastenkirjoja on jo.
Ja kuka tänne korpeen osaisi tulla, mihinkään kurssille?

Tietysti Maahinen luki ajatukseni, se on niille niin helppoa,
lukevat kuin avointa kirjaa.
” Joskus kauan, kauan sitten ihmiset tiesivät meistä ja
elivät meidän kanssamme. Sitten ihminen muuttui, elintavat muuttui.
Ihminen etääntyi luonnosta ja me kuin hävisimme heidän elämästään.
Tuli jokin teknologia, ihmiset ovat kehittyneet pois luonnosta!
Nyt me olemme huolissamme luonnon kestävyydestä. Lapsetkaan eivät
enää osaa kulkea luonnossa. Heitä pitää opettaa takaisin luontoon,
samoin kuin aikuisiakin!” Viisasi Mauno.
”Tiedän.” Sanoin. Tottahan tuo turisi. Näin asiat ovat.
” Sinä et uskalla! Siitäkö se johtuu? Et uskalla kertoa
ihmisille mitä kuulet ja näet! Sinä olet aikuinen, mutta
et ole menettänyt uskoasi. Usko ja uskalla!”

En nyt ehtinyt kinaamaan asiasta enempää, töihin lähtö kiirus.
Toki takaraivossa takoi ajatus siitä, mitä Mauno sanoi.
Vapaus! Usko ja uskallus! Ja toisenlainen työ?
”Lupaathan miettiä asiaa?” Tiedusteli Mauno vilkuttaessaan.
”No sen voin luvata!” Huikkasin takaisin.
Jäin miettimään…

Lämmöllä – Kaarina 241

Talvi tulee maahisille.

Näin on. Talvi tulee ja maahisetkin vetäytyvät lepoon asumuksiinsa.
Tutustuin elämäni ensimmäiseen maahiseen Lapissa, eräänä kesänä.
Minä kun tykkään luonnon kivistä ja niitä löytyy kullankaivajien
jäljiltä, olin keräämässä kiviä tällaisessa paikassa.
Miten ollakkaan havaitsin jotain outoa ja pienempää,
noin metrin mittaisen olennon tarkkailevan minua. Hämmästyin,
niin myös hänkin, kun havaitsi että näen hänet.
Tajusin heti, että hän on metsän asukki, maahinen ja olin
vähän harmissani, kun kultamailla olin.
Aloin siinä selittämään, että en ole kullankaivaja, vaan etsin
maahisten taidetta sisältäviä kiviä.
Kulta saa kuulua minun puolestani maahisille, ei ihmisille.
Löysinkin paljon upeita kiviä! Harmi kun en ole ottanut niistä kuvia.

Täällä etelämpänä meillä on myös maahisia, he viihtyvät metsissä,
mutta tulevat myös asutuksiin, jos katsovat sen aiheelliseksi.
Ihmisiä hekin välttävät, kuten keijutkin. Etenkin maahiset ovat
pidättyväisempiä luomaan kontaktia ihmisiin.
Ihmisiin he luottavat, jos näkevät, että näillä on syvä kunnioitus
luontoa kohtaan ja samalla luonnonhenkiä kohtaan.

Olen antanut meidän lähistöllä asustavalle maahiselle nimen Mauno.
Se nyt vain sopii hyvin yhteen: Mauno Maahinen.
Sisälle kotiini hän ei tule. Viihtyy ulkona näin talvisinkin,
omassa kolossaan tuolla metsässä. Välillä käy minua tapaamassa,
kuten tänäänkin, mutta siitä seuraavassa kirjoituksessani.

Mutta siis luonnonhenget, kuten maahisetkin, vetäytyvät talveksi
lepoon ja rauhaan, vain olemaan. Ja niin pitäisi meidän ihmistenkin
toimia!

Lämmöllä! – Kaarina 241

Avuksi 4 varkaan öljy.

Niin, no nythän on tilanne se, että tämä aika vuodesta
on melko tautista, kun ei tuo pakkanenkaan yhtään pure.
Minua tuo flunssa yrittää nyt urakalla nujertaa, joten
otin käyttööni hieman kovemmat tropit, ulkoisesti tosin.

Menin siis jälleen öljyaarteitani kollaamaan.
Olen tässä vuosien aikana todennut 4 varkaan öljyn
tehokkaaksi lenssun häätäjäksi.
Sekoituksen teen seuraavasti:

40 tip mausteneilikkaöljyä
35 tip sitruunaöljyä
20 tip kaneliöljyä
15 tip eucalyptusöljyä
10 tip rosmariiniöljyä

Öljyn voi laimentaa käytöstä riippuen vaikka oliiviöljyyn,
jos on herkkä hipiä.
Itse käytän tätä seosta raakana jalkapohjiin siveltynä,
4-5 tippaa/jalkapohja 2 x päivässä ja
”hipulit! (sukat) jalkaan.
Lapsille aina laimennettuna, raskaana oleville ja imettäville
äideille en suosittele, samoin jos on epilepsiaa, kasvaimia
tai muu vakava sairaus.

Tarina 4 varkaan öljystä on peräisin kertomuksesta neljästä
Ranskassa eläneestä varkaasta, jotka suojasivat itsesnsä
neilikalla, rosmariinilla ja muilla aromaattisilla aineilla,
ryöstellessään ruttoon menehtyneitä ihmisiä ja heidän kotejaan.
Suuri kiitos heille! Tästä öljyseoksesta siis…

– Kaarina 241

Jännän äärellä…

Kyllä tässä nyt vähän jännittää!!
Minua on siunattu kolmella lapsenlapsella ja nyt nuorimmainen,
eli ainokainen tyttäreni odottaa kaksosia!
Hänen ensimmäinen odotus aikansa. Kaikki on mennyt hyvin,
tosin pienokaiset ovat kovia jumppaamaan ja olisivat jo
kovasti tulossa kurkistelemaan tähän maailmaan.
Aika ei kuitenkaan ole vielä kypsä.

Niinpä olen tässä kovasti rukoillut ja ollut Äiti Marian
puoleen kääntyneenä. Symboleja ja energiaa olen niin tyttärelleni,
kuin tämän pienokaisillekin lähettänyt.
Odotan, kun ovat pienokaiset syntyneet ja saan antaa heille symbolit.
Symbolin voi antaa myös kaste/nimenanto tilaisuudessa.

Olen lupautunut mummina tietty apukäsiksi nuorelle perheelle,
joten tekemisen puutetta ei varmasti tule olemaan.
Haaveena on myös muutto lähemmäs heitä, pieneen kaupunkiin,
työn saanti vain ei ole tässä iässä enää helppoa.
Siispä pitää ryhtyä luomis hommiin…

Lämmöllä! -Kaarina 241

Vartioiva lohikäärme.

Jaaha, mistähän aloittaisi?…
Minulla kun on lapsesta asti ollut hyvä ja vilkas mielikuvitus,
ovat lohikäärmeetkin elämässäni näytelleet osaansa.
Järjestys on ollut se, että ensimmäisenä sain kosketuksen
lohikäärmeisiin, sitten enkeleihin, keijuihin ja yksisarvisiin.
Kun pienenä pelkäsin pimeää, kuvittelin huoneeseeni vartioivan,
tulta hehkuvan lohikäärmeen. Se oli minun henk.kohtainen
vartijani.
Minua on aina lapsena pidetty omituisena, koska olen jutellut
kaikenlaisille näkymättömille ystävilleni.
Toki koulun myötä kaikki hävisi, mitä enemmän jouduin systeemiin
sisään. Koskaan en koulusta tykännyt. En ymmärtänyt toisten
raakalismaisuutta ja sitä, ettei enää ollut lapsen vapautta.
Mielikuvitus on suurin luomisen ”työkalu” ja herkälle lapselle
lohikäärme on oiva apu vaikkapa unen vartijaksi jos näkee usein
painajaisia.
Osta aralle lapselle upea lohikäärmelelu, jota voi kuljettaa
mukana, turvaa luoden.

Mutta ne ”loharit”. Nykyäänhän Lohareista puhutaan ja heistä
on jopa omat kortitkin, jotka toki minultakin löytyvät.

Lohikäärmeet kuuluvat luonnonhenkiin, eli elementaaleihin,
jotka taas ovat läheisessä suhteessa enkelten valtakuntaan.
Lohikäärmeet ovatkin nimenomaan suojelemassa meitä.
Ei siis ihme että lapsena sain jo tutustua omaan ”tulilohikseeni”
Olen merkiltäni Oinas, joka kuuluu tulen elementtiin.
Jos sinun syntymämerkkisi on tulen merkki, on sinulla oma
henk.kohtainen tulilohikäärmeesi!

Suojelevin terveisin – Kaarina 241

Maaginen musta kissa.

Olen aina pitänyt mustista kissoista. Vanhempi väki
pelotteli lapsena, miten musta kissa tuo huonon onnen.
Vielä tänäkin päivänä tuo uskomus on olemassa.
Joissain maissa toki musta kissa tuo onnea.
Kiiltävän musta turkki ja kiiluvat silmät pimeässä yössä.
Tuo kissa yhdistetään mustiin pukeutuvaan noitaan,
joka niin ikään kulkee retkillään yön pimeydessä.
Luuta, kahvipannu ja musta kissa, siinä noidan matkavarustus.
Kerrotaan että myös noita itse voi muuttua mustaksi kissaksi.
Mustia kissoja poltettiin yhdessä noidan kanssa roviolla,
tai hukutettiin. Syytetyksi noituudesta saattoi joutua,
jos oli pienikin epäilys ja etenkin jos omisti mustan kissan.

Itse olen sitä mieltä että on hyvä jos omistaa mustan kissan!
Kissalla on äärimmäisen herkkä vaisto ja havaintokyky.
Se näkee näkymättömän, mitä ihminen ei havaitse.
Seuraamalla omaa kissaani, (joka ei kuitenkaan ole musta),
ymmärrän jos tilassa on jotain muuta energiaa.
Kissat näkevät henkimaailman vierailijat.
Omasta mielestäni ne myös estävät negatiivisten vierailijoiden
tulemisen vierailulle ja etenkin mustat kissat ovat siinä hyviä.
Niiden suojeleva energia on niin suuri.

– Kaarina 241

Linnut, nuo viestin tuojat.

Lintujen ruokinta on jo aloitettu, kuorettomia siemeniä nyt
hommasin, on paljon siistimpää, eikä keväällä tule tuskaa haravoida
kuoria nurmikolta. Talipalloja tottakai ja sirkuille kauraa.
Näillä murkinoilla meillä linnut pidetään pulskina, muulloinkin
kuin jouluna. Toki nyt on orava käynyt verottamassa talipalloja
ruokintatalosta, koska etuseinässä ei ole verkkoa.
Mokoma vei kolme palloa kätköihinsä, mutta hauskaahan sitä oli seurata.
Kaikki metsän eläimet ansaitsevat ruokansa.

Sanotaan, että linnut lähetettiin maanpäälle tuomaan viestejä enkeleiltä.
Kun löydät höyheniä, enkelit viestittävät sinulle, että ovat lähelläsi.
Tällätavalla linnut auttavat enkeleitä, koska höyhen on linnusta lähtöisin.
Ja kuinka mukavaa onkaan seurata lintujen touhuja ruokintapaikalla!

Tässä yksi oiva ohje itsetehtyyn ruokaan linnuille.
Tarvitset seuraavaa:
auringonkukansiemeniä
hasselpähkinöitä
kookosrasvaa
rypsiöljyä
piparkakkumuotteja
tuorekelmua
uunipelti

Tiivistä piparkakkumuottien pohja huolellisesti tuorekelmulla.
Sekoita kuorettomat siemenet ja murskatut pähkinät keskenään.
Aseta muotit leivinpaperin päälle pellille.
Täytä muotit siemenillä ja pähkinöillä niin, että kaksikolmasosaa
muoteista täyttyy.

Sekoita keskenään yhtä paljon kookosrasvaa ja rypsiöljyä.
Kaada seosta siementen päälle niin paljon, että muotti täyttyy.
Sekoita varovasti.
Työnnä piparkakkumuottien keskelle esimerkiksi pillit, joiden avulla
saat syntymään reijät ripustusnarua varten.
Siirrä muotit pakastimeen, jotta ne massa jähmettyy kunnolla.
Pujota narut reikiin ja ripusta valmiit siemenseokset vaikka
puiden oksille ja lintuset kiittää!

– Kaarina 241

Viisas pöllö.

Pöllöt, nuo viisaat metsän tietäjät, ne rakastavat yötä.
Niiden kuulo on äärimmäisen tarkka ja ne kulkevat itse ääneti.
Jos olet huomannut vetäväsi puoleesi pöllöjä, tiedä että
sinulla on pöllön voima! Ne aistivat sinussa samaa voimaa
kuin itsessään on, samankaltainenhan vetää puoleensa…

Oletko huomannut, miten hiljaa tarkkailet ihmisiä, saaden
intuitiivisesti tietoa heistä?
Näet ihmisten todelliset motiivit ja sen, mitä he peittelevät.
Monet näyttelevät, mutta sinä näet asioiden oikean laidan.
Sinä kykenet auttamaan ihmisiä heidän elämänvalinnoissaan.
Pöllöt käyvät kenties unessa tervehtimässä sinua, kiinnitä
siis huomio uniisi!

Pöllön viesti sinulle on: olet taipuvainen selvänäköisyyteen.
Pöllö, niinkuin sinäkin, näette asioita mitä muut eivät näe.
Sinua ei ole helppo petkuttaa! Näethän asioiden taakse.
Käytä tätä kykyäsi viisaati kuin pöllö.

– Kaarina 241

Yksisarviset elämässäni.

Yksisarviset ilmaantuivat elämääni yllättäen.
Tai kun tarkemmin ajattelee, ne ilmensivät itseään,
mutta en sitä ymmärtänyt.
Menin kerran ryhmämeditaatioon, jossa oli minulle uusi ohjaaja.
Ennen aloitusta, hän kysyi minulta, kauanko olen työskennellyt
yksisarvisten kanssa? No minähän kovasti kysymystä ihmettelemään,
sillä en tiennyt niistä muuta, kuin että ovat valkoisia hevosia?
Ohjaaja kertoi, että kanssani oli huoneistoon tullut yksisarvinen,
joka seisoi nytkin takanani. Olin aivan hölmistynyt…
Ohjaaja vinkkasi, että nyt on aikani aloittaa yhteistyö
yksisarvisten kanssa, eivät ne muutoin minua seuraisi.

Jälkeenpäin kun pohdin asiaa tiukasti (kuka nyt yksisarvisiin
uskoisi? Saati lohikäärmeisiin…)niin hoksasin, että nämä
yksisarviset kyllä tulivat esiin eri muodoissaan:
Kirpparilla, oli pehmoyksisarvisia, netissä lävähti yksisarvisten
kuvia eteeni, tai lehdissä. Kaupoissa katse kiinnittyi
yksisarvis patsaaseen, jonka ostin, jne.

Eli jos jokin tietty asia toistuu ihmeen usein, kiinnitä siihen
huomiosi. Sinulle yritetään kertoa jotain.

Enkelit työskentelevät sydämemme vältyksellä, mutta nämä
ihanat yksisarviset keskittyvät sieluumme.
Ne suuntaavat valonsa parantaen sielun syviäkin haavoja.
Yksisarviset työskentelevät heidän kanssa, joilla on valmius auttaa
muita ja tahto muuttaa maailmaa paremmaksi.
Niin minä vastasin heidän kutsuunsa, ja työskentelen
sielutasolla heidän kanssaan, auttaen ihmisiä löytämään
oman sielunsa ja yhteyden siihen.
Ohjata sinut sieluusi, yhdistää se hengen lähteeseen,
jotta oppisit luottamaan sieluusi ja sen ääneen, joka on
intuitio.

Rakkaudella! – Kaarina 241