Kiirettä pitänyt?

No, minulla ainakin on aika ollut jotsensakin kortilla. Joulukin tuli ja meni, sitä en ehtinyt viettää, enkä rauhasta nauttia, koska olin töissä. Töissä tulen olemaan myös seuraavatkin juhlapäivät. Tänne tulin muutaman rivin kirjoittamaan, joten en ole unohtanut, on vain ollut niin turkasen kiirus.

Näin ollen en ole myös linjoillakaan pahemmin ehtinyt roikkumaan.

Itse tapaan sanoa, että aikaahan ei ole muuten olemassa kuin mitä vuoden ajat ovat. Muutoin en kellosta niin perusta, enkä siis ajasta. Asiakkaille kun olen aikoja hoitoihin antanut, en siinäkään tuijota kelloa, siksi asiakkaan pitääkin ottaa tarpeeksi aikaa tullessaan, että voidaan myös rauhassa jutella.

Aika ja kello, sekä sen tuijotus ja ajan kanssa kilpaa juokseminen on ihmisen oma keksintö. Ei sovi minulle, ei.

Nyt kun olen vieraalla töissä, on kello tullut turhankin tutuksi… Aika ei tahdo aina sielläkään riittää, etenkin jos on tapahtunut jotain epätavallista. Hoitoala kun on niin hektistä ja yksikään päivä ei ole samanlainen.

Nyt on luvassa sentään paripäivää sieltä hommista vapaata…ehkä… niin pääsee taas langoille…

– Kaarina 241

 

Siunattu ongelma.

Siunaukset elämässämme ovat joskus naamioitu ongelman muotoon… Tämä on tullut aina välillä huomattua ja sitä tiedostamatta kun on joutunut kärvistelemään, on enkelini tullut rauhoittelemaan ja muistuttanut siitä, miten ongelmat ja hankaluudet ovat joskus siunauksia. Tällöin täytyisi aina muistaa se kaikki hyvä mitä elämässään on. Menetykset ovat se suurin huoli ja murhe, jotka aiheuttavat ongelmia. Toisaalta asioiden / ihmisten on kuulunutkin poistua elämästä, jotta tilalle voi tulla uutta ja kenties parempaakin.

Tulevaisuuttaan ei kannata pelätä. Jännän paikan tullen itselläni ”hyrisee” lämmin ja tasainen värinä sisimmässäni. Tiedän että kaikki tulee menemään hyvin, vaikka juuri sillä hetkellä näyttäisi aivan muulta.

Rukous ja ohjauksen noudattaminen joita saan toistuvien tuntemusten, ajatusten, mielikuvien ja sanojen kautta auttaa tässäkin. Uskon että rukouksiin vastataan kyllä, muttei aina niin kuin itse ehkä odottaisi. Myöhemmin vasta huomaa, että se mahdottomalta tuntunut ongelma tai harmitus olikin vastaus rukoukseen!

Niinpä, luottamus taivaalliseen suojeluun ja ohjaukseen kannattaa aina!

Lämmöllä   – Kaarina 241

 

Puhdasta rakkautta.

Yksisarviseni kanssa tässä keskustelin puhtaasta rakkaudesta. Eräs nuori mies on täydellinen valonkantaja. Hänen toimintansa on puhdasta rakkautta valosta ja sitä vain ei tunnu kaikki ymmärtävän. Hän kokee epärehellisyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta ja se ei taas mahdu minun ymmärrykseeni, mutta niinhän se usein on, että hyviä ihmisiä käytetään surutta hyväksi. Hän on luotettava ja turvallinen ihminen.

Niin, sitä pohdimme miten me ihmiset oppisimmekin ammentamaan sisimmästämme uusia oivalluksia omaa herkkyyttämme käyttäen. Se kysyy taitoa toimia niin, ettemme tavoittele omaa etua muiden kustannuksella. Pitää olla rehellinen, sekä aito ja selkeä tapa toimia.

Täytyy myös osata tunnistaa ihmiset, jotka käyttävät hyväkseen juurikin toisten herkkyyttä ja vilpittömyyttä. Jos huomaat jonkun syyllistyvän moiseen, mieti miten voit omalla toiminnallasi auttaa tilannetta selkiytymään.

Toinen asia, jota pohdimme oli se miten niin monet ihmiset rakastuvat ihmisiin, joilta ei heru vastarakkautta. Tällöin kannattaisi pohtia, voisiko muuttaa vanhoja kaavoja rakkauselämässä ja suunnata rakkautta sinne mistä saa vastarakkautta osakseen.

Kannattaa toki muistaa ilmaista itse rakkauttaan  läheisille, aina ei pelkät teot rakkaudesta käsin riitä vaan tarvitaan myös niitä maagisia sanoja: kerro että rakastat heitä!

Rakkaudella!  – Kaarina 241

 

Peruna kerrallaan…

Ihminen tarvitsee aina tavotteita, mutta ei liikaa. Asiat etenevät myös omalla painollaan, joskus vauhdikkaastikin. Minäkin palasin jälleen hoivatyöhön. Hoivatyö on nyt päätyöni ja täytyy myöntää että vapaata on aika vähän, tai siltä se tuntuu ja töissä saisi käydä niin paljon kuin tykkää tai miten jaksaa. Minäkin teen pelkkää iltavuoroa, ei paljoa päivässä ehdi tai jaksa muuta tehdä kotonakaan, saati että lähtisi johonkin käymään.

Hoivatyö on tämänhetkinen ”perunani”, johon keskityn ja katsotaan sitten niitä muita haaveita. Asiat kyllä tapahtuvat kun ryhtyy heti toimeen, eli ei kannata luopua tavotteista tai haaveista, jos ne ovat sinulle tärkeitä.

Jotta tavoittaa haluamansa, kysyy se pikkasen luovaa hulluutta, päättäväisyyttä, joustavuutta ja etenkin sitä kärsivällisyyttä. Tunne kertoo milloin olet oikealla tiellä. Jos tekeminen etenee vaivattomasti ja tuottaa iloa, olet oikealla tiellä! Jos joku tavoite tuntuu vastustavan oikein kunnolla, kannattaa tuumailla, voisiko ottaa etäisyyttä tai jonkin muun lähestymistavan. Kun edistystä tapahtuu vauhdilla, on oikea ratkaisu löytynyt.

– Kaarina 241

 

Totuus.

Tässä pohdimme elämän suuria totuuksia ja taas niitä
valheita, joita ihminen kehittää omia etuuksiaan ajatellen.

Käännyin jälleen enkelini puoleen, sillä enkelit vaativat ja
arvostavat etenkin rehellisyyttä. Enkeleillä on omat keinonsa
saada ihminen totuuden polulle, sikäli kun ihminen on valmis
ja vastaanottavainen ohjaukselle.

Rehellisyys on nyt paras toimintatapa, jos tunnet syystä tai
toisesta tarvetta salata asioita. Älä siis peittele totuutta,
antamalla väärää tietoa asioiden oikeasta laidasta.
Tiedon käyttämistä kannattaa aina harkita tarkkaan, jos
ylipäätään aijot käyttää sitä.
Tärkeää on myös että ihmiset luottavat sinuun.

Tosiasiat kyllä löytävät ihmistenilmoille aikanaan.
Aina ei kuitenkaan kannata odottaa totuutta muilta,
mutta tokihan odotat sitä itseltäsi?
Sinä itse tiedät sen sydämessäsi, milloin on oltava täysin
rehellinen.

Nyt on suotuisa aika kuunnella ja oppia.
Olemalla aito, oma itsesi, vedät puoleesi niitä henkilöitä ja
tilanteita joista otat oppia parhaiten.

– Kaarina 241

Rohkea nainen.

Mistä on rohkeat naiset tehty?
Onnellisuudesta, jonka tavoittaa, kunhan arvostaa itseään,
hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on, rakastaa itseään
ja hyväksyy asiat sellaisina kuin ne juuri sillä hetkellä
ovat. Sama arvostus myös pätee suhteessa muihin ihmisiin.

Kun nainen arvostaa itseään, on hän myös omassa voimassaan.
Vastuunotto siitä, mitä kulloinkin ajattelee, tuntee, sanoo ja
tekee. Kun luottaa satasella omiin kykyihinsä ratkaisevissa
pulmissa ja päätöksien teoissa, tätä kaikkea on sisäinen rohkeus!

Omaa voimaa ei pidä sekoittaa itserakkautee, itsekyyteen tai egoiluun,
jotka yleensä johtuvat pelosta. Silloin ihminen haluaa päteä ja
olla aina oikeassa. Myös arvostelu ja toisten tuomitseminen kuuluu
pelkoon.
Omassa voimassa nainen on silloin kun päätökset tehdään rakkaudella,
hyväksyen ja kunnioituksella. Voima asuu sydämen viisaudessa!
Kun toimii sydäntään kuunnellen ja kunnioittaen, pääsee oikeata tietä
eteenpäin, rakkaudella.

Kaarina 241

Suojelusenkeli

Tässä on tullut taas pitkään jaariteltua oman enkelini,
eli suojelusenkelini kanssa, tai sellaisena häntä pidän.
Enkelit ovat yhtälailla henkiä, kuten me kaikki.

Jokaisella meillä on ainakin 2 enkeliä/henkeä jotka suojelevat
meitä. Suojelija on ilmaantunut elämäämme syntymämme hetkellä.
Tarvittaessa hän astuu auraamme lempeästi, ohjaten meitä oikeaan
suuntaan.

Toinen suojelija onkin ilmaantunut elämäämme jo aikaisemmin,
siitä hetkestä lähtien kun rakas sielumme on syntynyt.
Hän taas valvoo sielumme kehitystä parhaalla mahdollisella
tavalla läpi elämiemme.

On hyvä tiedostaa, että silloin, kun värähtelemme alhaista,
negatiivista energiaa, johtuen vihasta,kaunasta ja muusta katkeruudesta
tai pelosta, on joidenkin enkeleiden hankalampaa päästä lähellemme
auttamaan. Mutta, nämä meidän suojelijat kyllä pääsevät vierellemme
vaikka olomme olisi miten kenkku tahansa. Tällöin suojelijamme
auttavat (tai ainakin yrittävät) meitä kohti korkeampaa värähtely-
tasoa, jotta ne muutkin auttavat enkelit valosta, pääsevät meitä
auttamaan.

Niinpä kannattaakin koettaa rauhoittaa itsensä, jotta yhteys enkeliin
onnistuu. Aina ei tokikaan tarvita meditaatiota. Minä puhun enkeleille
aivan tavalliseen tapaan, kuin ihmiselle, joka on minulle läsnä.

Jos haluat keskustella enkeleistä, tai omista kokemuksistasi,
niin soittele!

Enkelein: – Kaarina 241

Rauhaisaa Pyhäinpäivää!

Se on taas huomenna se aika vuodesta kun vietämme Pyhäinpäivää,
eli 2.11. Pyhäinpäivänä saamme ihailla hautausmailla kauniita
kynttilöiden aikaansaamia valomeriä.
Kirkoissa muistellaan kuluneen vuoden aikana kuolleita ja
luetellaan heidän nimensä.

On tullut istuttua penkissä ja kuunneltua lukuisia läheisteni ja
rakkaimpieni nimiä. Tänävuonna en ole menossa, en edes haudoille.
En yksinkertaisesti pääse, mutta en sitä liiemmin harmittele,
sillä sieluhan ei ole siellä haudassa.
Sielu/henki ei ole paikkaan sidottu. Toki he katselevat miten me
heitä muistelemme ja arvostavat siten varmasti sitä, että haudoille
kukkia tai kynttilöitä viemme.

Huomenna minä sytytän jokaiselle omat kynttilät ja asettelen ne ulos
Pyhän pihapuumme pihlajan ympärille. Se on minun tapani tilanteessa,
kun en haudoille pääse.

Myös Halloween on jalkautunut Suomeen vahvasti, mutta sitä minä en
juhli. Se on jotenkin tehty pelottavaksi. Sitä henkien kohtaaminen
ei kuitenkaan ole. Henkimaailman yhteys on mielestäni näin
Pyhäinpäivänä mahdollinen, koska verho välillämme on ohut.
Toki se on sitä kaikkina muinakin päivinä, ihan arkenakin, mutta
me emme sitä vain huomioi.

Rauhaisaa Pyhäinpäivää! – Kaarina 241

Sisustus unelmia.

Siis ihan arkisten asioiden parissa mennyt
tämä kulunut viikko. Remppa jatkuu, seinät
saivat uudet värit ja ovet karmeineen tuli
maalattua.
Siinä kaiken keskellä piti välillä istahtaa
rätti kädessä unelmoimaan ja visioimaan tulevaa…

Näin huoneen sisustuksen, missä mikin huonekalu
tulee sijaitsemaan ja minkä värinen sisustus on.
Olohuoneessa on vihreä keidas, kukkia ja viherkasveja.
Peikonlehti pitää hommata! Se on varmasti mielenkiintoinen
kaveri. Kaikenlaisia muita kukkia kyllä jo löytyykin.
Ja joka huoneeseen pitää toki kasveja sijoittaa.

Olohuoneessa voisi pitää pieniä ryhmiä, koulutusta ja
istuntoja. Ai kun se olisikin ihanaa!
Myös hoitopöydälle löytyy paikka. Loppuisi reissuhommat,
kun kotona mahtuisi toimimaan.

Olen joskus vuosia sitten nähnyt unessa yksiön, jossa otin
asiakkaita vastaan mutta tämä huoneisto se ei kyllä ollut.
Päävärinä oli valkoinen ja nurkissa seisoi suuret
enkelipatsaat. Vaaleanpunaisia ruusuja oli vaaseissa
pitkin huonetta ja hoitopöytä keskellä lattiaa.

Rakastan valkoista väriä, mutta siippani huomioiden,
kaikki ei aina käy, hän ei pidä liiallisesta valkoisesta.
Nooh, kompromisseja täytyy tässäkin asiassa tehdä.
Yhtä kaikki, hyvä tästä tulee!

– Kaarina 241

Sadonkorjuun aikaa.

Marjat on jo kerätty pakkaseen, sienet työstetty ja
omakotitalon kokoiset puimurit pyörivät pelloilla,
onpa joku jo näemmä tehnyt syyskylvötkin.
Pelloilla näkyy suuria, muovitettuja pyöröpaaleja,
”jättiläislinnun munia” totesi eräs pienokainen kerran.

Yhteistyössä luonnon kanssa sato on yleensä taattu.
Se mitä kylvää ja hoitaa sydämellään, antaa yleensä
hyvän sadon, sillä keijut huolehtivat siitä muiden
luonnonhenkien kanssa.

Nauttikaamme siis kaikesta mitä luonto meille antaa!
Se antaa meille myös paljon ilon aiheita.

Mekin palasimme Lapista takaisin tänne metsämökkiimme,
tarkoituksena aloittaa syystyöt, eli puutarhan lepoon
laittaminen talveksi. Siinä on keijukaisillakin taas oma
hommansa, saattaa koko luonto lepoon.

Asiasta kukkaruukkuun, tuli mieleeni tuo, sitä niittää mitä
kylvää…kun joillakin ihmisillä on hyväksikäytön taipumus.
Ja sitten on nämä hyväksikäytetyt, että ethän sinä vain
kuulu jälkimmäiseen?
Jos sinulla on taipumusta antaa muiden käyttää sinua hyväkseen,
asiassa jos toisessakin, etkä saa siitä asianmukaista korvausta,
elämäsi ei ole tasapainossa.
Tämä on se asia jonka kanssa itse olen kamppaillut, ja päättänyt
että se loppuu. Jos joku ei sitä hyväksy, niin ei voi mitään.
On opittava pitämään puolensa ja kertomaan asiat suoraan, että
miten sinä asiat näet ja miltä sinusta tuntuu.

Mutta siis, olkaamme kiitollisia kaikesta siitä mitä elämä
meille antaa, luottaen näin siihen, että saamme osaksemme
aina vain lisää runsautta!

– Kaarina 241