Rakkauden hoivaa.

Kun ihminen on oikein huolella hukassa, hän etsii mieluusti
lohtua epäoleellisista asioista. Ei kuitenkaan kannata
kerätä huolia itselleen elämänsä matkareppuun, matka kun
voi olla pitkä, eikä hukassakaan kannata kauaa luurata,
ettei eksy lopullisesti.Älä siis kulje pimeydessä, vaan
rakkaudellisesti valossa!
Pelko tulee pimeydestä, ei koskaan rakkaudesta eikä valosta.

Jos siis elämääsi pujahtaa tällainen vaikea hetki, pysy
rauhallisena, keskittyneenä ja rakkaudellisena, silloin olet
vahva ja selviydyt kyseisestä tilanteesta.
Näe myös itsesi valossa ja valo sisälläsi, se on vahvuutesi.
Kun tunnet olevasi täynnä vahvuutta ja luovasi myös turvaa,
olet rakkaudessa ja näin ollen olet rakkaus!

Mehän tiedämme, että se mihin keskitymme ja mitä ajattelemme,
saa kasvun voimaa. Kun keskityt muihin ja itseesi, suot muille
huolenpitoa ja hoivaa, rakkaus pääsee kasvamaan.
Rakkaus on valo, joka poistaa pimeyden.

Kun tunnet, että olet rakastettu ja myös itse annat tätä
parasta lääkettä, eli rakkautta, värähtelytasosi nousee,
jolloin myös yhteytesi enkeleihin helpottuu.
Intuitiosi vahvistuu, mikä onkin tuiki tärkeää, jos haluat
että elämässäsi tapahtuu muutoksia siihen suuntaan mikä
sinusta tuntuu parhaimmalta. Intuitiosi kun kertoo sen,
joten kuuntele sitä, eli tee niin kuin sydämesi sanoo!

– Kaarina 241

Tunnetilan leikkiä.

Tunne leikkiä on kiva leikkiä alitajunnan kanssa,
se kun ei erottele mikä on feikkiä ja mikä totta!

Olen juurikin nyt siinä tilanteessa, että haluan
paremman työn ja lisää rahaa.
En vaadi paljoa, mutta nyt on laskuja…

Vetovoiman laki ei kuitenkaan vastaa sanoihin, vaan
niihin värähtelyihin, joita minusta säteilee.
On aivan sama mitä affirmaatioita viljelen puheessani,
eivät ne toki pahitteeksikaan ole, ne eivät vain yksin
riitä luomisen toteutumiseen.
Käyttämäni sanat eivät siis ole merkittäviä, vaan ja
ainoastaan se, miltä minusta TUNTUU.

Niinpä pitää ottaa rakas mielikuvitukseni taas kehiin,
ja sen avulla TUNTEA toiveeni jo täyttyneenä ja herkuttelen
kaikilla yksityiskohdilla mitä ikinä keksinkään, mielikuvissani.
Kun teen näin, en voi samaan aikaan tuntea toivomani
asian puutetta, ja se on tässä se idea!
Ja vaikkahan toiveeni ei ole vielä fyysisesti toteutunut,
värähtelyni on sama kuin jos asia olisi jo tapahtunut –
niinpä asian on TAPAHDUTTAVA!

Maailmankaikkeus vastaa värähtelyyni kummassakin tapauksessa
ja siitä seuraa, että ajatukseni ilmestyy tähän fyysiseen
todellisuuteeni. Ihanaa eikö?!

Katson aurinkoon, nostan käteni vastaanottavasti ja kiitän!

– Kaarina 241