Lupaukseni ensivuodelle.

Vuosi kohta vaihtuu ja taas luvataan kaikkea tehdä tai jättää tekemättä. Minä puolestani lupaan jaella kehuja joka päivä, heille joita päivän aikana kohtaan. Se ei välttämättä ole helppoa, etenkin jos vastassa on negatiivisuutta huokuva ihminen, mutta varmasti hänestäkin jotain hyvää kehuttavaa löytyy?

Kaikki eivät edes pidä siitä että heitä kehutaan…tai ainakin he epäilevät kehujen todenperäisyyttä ja joidenkin on vain jotenkin vaikeaa ottaa kehuja vastaan ja vähätellä näin itseään.

On näet ilmeisesti tutkittu, että kehujen saaminen saa mielihyvähormonit liikkeelle ja samalla kun kehuu muita, tulee itselle parempi olo. Antaa siis hyvän kiertää, tämä voi olla jopa tarttuvaa! Niin ainakin toivon. Tämä jos mikä on sitä positiivista energiaa ja sen jakamista.

Kehua voi toisen vaatetusta, hiuksia, silmälaseja, kotia, sisustusta, palvelua, suhtautumista asioihin, positiivisuutta tai jotain toimintatapaa. Tarkemmin kun ajattelen, niin kehumisen aiheita on valtavasti!

Aloitankin kehumisen jo tänään! Miksi lykätä sitä ensivuoteen?

“Muksaa” päivää sinulle!

– Kaarina 241

Suojelusenkeli

Tässä on tullut taas pitkään jaariteltua oman enkelini,
eli suojelusenkelini kanssa, tai sellaisena häntä pidän.
Enkelit ovat yhtälailla henkiä, kuten me kaikki.

Jokaisella meillä on ainakin 2 enkeliä/henkeä jotka suojelevat
meitä. Suojelija on ilmaantunut elämäämme syntymämme hetkellä.
Tarvittaessa hän astuu auraamme lempeästi, ohjaten meitä oikeaan
suuntaan.

Toinen suojelija onkin ilmaantunut elämäämme jo aikaisemmin,
siitä hetkestä lähtien kun rakas sielumme on syntynyt.
Hän taas valvoo sielumme kehitystä parhaalla mahdollisella
tavalla läpi elämiemme.

On hyvä tiedostaa, että silloin, kun värähtelemme alhaista,
negatiivista energiaa, johtuen vihasta,kaunasta ja muusta katkeruudesta
tai pelosta, on joidenkin enkeleiden hankalampaa päästä lähellemme
auttamaan. Mutta, nämä meidän suojelijat kyllä pääsevät vierellemme
vaikka olomme olisi miten kenkku tahansa. Tällöin suojelijamme
auttavat (tai ainakin yrittävät) meitä kohti korkeampaa värähtely-
tasoa, jotta ne muutkin auttavat enkelit valosta, pääsevät meitä
auttamaan.

Niinpä kannattaakin koettaa rauhoittaa itsensä, jotta yhteys enkeliin
onnistuu. Aina ei tokikaan tarvita meditaatiota. Minä puhun enkeleille
aivan tavalliseen tapaan, kuin ihmiselle, joka on minulle läsnä.

Jos haluat keskustella enkeleistä, tai omista kokemuksistasi,
niin soittele!

Enkelein: – Kaarina 241

Kuuntelu on kultaa.

Sitä sanotaan, että kuuntelu on kultaa ja niin se onkin.
Tykkään itse puhua niin, ettei minua keskeytetä alvariinsa.
Kuuntelu on sekin taitolaji.

Työssäni olen juurikin tuo kuuntelija pääasiassa.
Suurimmaksi osaksi olen läsnä ja hiljaa. Annan toisen kertoa
tarinaansa kaikessa rauhassa, keskeyttämättä.
Toki siinä sitten yritän pitää kaikki kuulemani järjestyksessä ja
kasassa, jotta voin sitten myöhemmin kysellä ja keskustella.

Samaan aikaan ei myöskään voi touhuta mitään muuta, sillä se ei
herätä mitenkään luottamusta ja tärkeitä asioita saattaa sujahtaa ohi.
Pitää olla 100%:sti läsnä kaikin aistein, toisekseen sen kyllä
huomaa jos toinen on vain kuuntelevinaan ja touhuaa jotain muuta,
vaikka olisikin vain puhelinkeskustelusta kysymys.

Juttutuokio voi olla pitkäkin, siksi pitää olla hiljaisuutta ja
rauhallinen ympäristö ettei mikään pääse häiritsemään.
Toinen saa puhua omaan tahtiinsa.
Yksi hyvä paikka on luonnossa istuskelu, luonto antaa oman
hoitavan energiansa tähänkin jos sää sallii.

Kuuntelijana en koskaan tuomitse toista, hän on tehnyt tai
jättänyt tekemättä kenties jotain, mutta se ei ole minun asiani.
Minkäänlainen arvostelukaan ei kuulu kuuntelijalle.
Lopuksi teen omat johtopäätökseni kun toinen on kertonut kaiken.
Tärkeintä on se että puhuja itse ymmärtää kenties kiemuraisiakin
mietteitään ja keskustelun kulkiessa jäsentelee ajatuksiaan.

Kuulemisiin! – Kaarina 241

Kiitollisuuden enkelit.

Kiitollisuus on yksi tärkeä luomisen ajatus, eli energia,
jota me säteilemme, kun sydämestämme kiitämme.
Sanotaan että kiitollisuus avaa ovet meille maailmankaikkeuden
runsauteen. Asiaa auttaa myös vankka usko, pyyteetön rakkaus,
asiaan luottaminen, sekä sen siunaaminen.

Antaminen ja saaminen ovat yhtä tärkeitä, mutta tulee muistaa,
että mitään lahjaa ei pidä pitää mitenkään itsestään selvänä.
Antaminen kun loppuu yleensä siihen.
Kun on kiitollinen saamastaan, hyvää tulee saamaan lisää.
Olkaamme kiitollisia kaikesta siitä, mitä meillä nyt on,
se on varmempi tapa vetää puoleensa lisää sitä mitä tarvitsee.

On ainakin kaksi enkeliä, arkkienkeli Gabriel ja arkkienkeli
Samuel, joiden puoleen voit kääntyä.
Jos olet menettänyt rahaa, arkkienkeli Gabriel auttaa siinä,
että saat menettämäsi rahat takaisin, kenties moninkertaisena,
jotain kautta.
Arkkienkeli Samuel taas auttaa avaamaan sydäntäsi, kyetäksesi
tuntemaan aitoa kiitollisuutta.

Pyydä molemmat enkelit mukaasi vaikkapa ulos hämmästelemään
luonnon monia ihmeitä. Voit vaikkapa luetella kaikki hyvät
asiat elämässäsi ja kiittää niistä jokaisesta erikseen.

Lisää yhteyttäsi enkeleihin, he odottavat sitä.

– Kaarina 241

Tunnetilan leikkiä.

Tunne leikkiä on kiva leikkiä alitajunnan kanssa,
se kun ei erottele mikä on feikkiä ja mikä totta!

Olen juurikin nyt siinä tilanteessa, että haluan
paremman työn ja lisää rahaa.
En vaadi paljoa, mutta nyt on laskuja…

Vetovoiman laki ei kuitenkaan vastaa sanoihin, vaan
niihin värähtelyihin, joita minusta säteilee.
On aivan sama mitä affirmaatioita viljelen puheessani,
eivät ne toki pahitteeksikaan ole, ne eivät vain yksin
riitä luomisen toteutumiseen.
Käyttämäni sanat eivät siis ole merkittäviä, vaan ja
ainoastaan se, miltä minusta TUNTUU.

Niinpä pitää ottaa rakas mielikuvitukseni taas kehiin,
ja sen avulla TUNTEA toiveeni jo täyttyneenä ja herkuttelen
kaikilla yksityiskohdilla mitä ikinä keksinkään, mielikuvissani.
Kun teen näin, en voi samaan aikaan tuntea toivomani
asian puutetta, ja se on tässä se idea!
Ja vaikkahan toiveeni ei ole vielä fyysisesti toteutunut,
värähtelyni on sama kuin jos asia olisi jo tapahtunut –
niinpä asian on TAPAHDUTTAVA!

Maailmankaikkeus vastaa värähtelyyni kummassakin tapauksessa
ja siitä seuraa, että ajatukseni ilmestyy tähän fyysiseen
todellisuuteeni. Ihanaa eikö?!

Katson aurinkoon, nostan käteni vastaanottavasti ja kiitän!

– Kaarina 241

Värähtelyn muuttaminen.

Juu, värähtelyä tässä olen joutunut, tai ainakin yrittänyt kohottaa.
Tunneskaala on ollut aikamoinen… Suuttumuksesta raivonpartaalle,
ja siitä totaaliseen turhautumiseen.
Kyllähän minä tiedän, että kun tiedostan mitä en halua, tunnistan toki
sen, mitä haluan.

Jos olen sairaana, tiedän tasan tarkkaan tahtovani parantua.
Tai jos rahat on vähissä, niinkuin joskus onkin, tiedän tahtovani lisää
rahaa. Sitten vain käännän huomioni siihen mitä haluan ja pidän
huomioni kohdistuneena siihen haluamaani asiaan, näin värähtelyni
siirtyy oikealle tasolle. Jaa helppoa? No ei aivan.

Tiedän että vedän itse puoleeni kaiken sen, mitä elämässäni tapahtuu.
Millaisia ajatuksia viljelen, sellaista satoa saan niittää.
Ajatukseni vetää magneetin tavoin lisää samankaltaisia ajatuksia ja
lopulta ajatus värähtely ilmeneekin jo fyysisellä tasolla elämässäni.

Sieluni tietää kyllä mitä se haluaa, jos kuitenkin jostain syystä
keskityn ajatukseen, joka ei ole sopusoinnussa sieluni kanssa, koen
sen kielteisenä tunteena ja energian virtaus vaimenee.
Niinpä on pikku pakko keskittyä siihen, minkälaisen tunteen haluaa
kokevansa, silloin kielteisyyden vetäminen puoleeni lakkaa, jonka
seurauksena alan houkutella kaikkea mahdollista myönteistä ja
olonikin taas tuntuu kohenevan.

Sieluni kyllä opastaa hyvien ja huonojen tunteiden avulla ymmärtämään,
ajattelenko sitä mitä haluan (hyvä tulee), vaiko sen puutetta
(kaikki menee päin honkia humisten).
Nyt onkin tullut noita humisevia honkia vastaan, joten värähtelyn nosto
on ollut aiheellista.

– Kaarina 241

Vahvistava rubiini.

Terveiset täältä Lapista!
Kävin taas kiusaamassa erästä geologia ja juttelemassa
kivien energioista, se on asia johon hän ei suostu uskomaan….
No, en minä hänelle näkemyksiäni tuputa, en suinkaan!

Ostin häneltä ametisteja ja pari pikkuruista rubiinia.
Rubiinit käytän omiin juttuihini, josta asiakkaatkin saavat
nauttia.
Rubiini on punaisen sävyinen kivi ja kuuluu korundeihin.
Se on hallitsijoiden kivi.

Rubiinin punainen hehku antaa rohkeutta ja lisää vaurautta.
Se myös suojelee omaisuutta varkailta.
Vilukissalle rubiini on oiva kivi, sillä se laittaa veren
kiertämään ja lämmittää.
Rubiini on täydellisyyteen pyrkivän kivi, se edustaa uusia
ideoita ja yllyttää spontaaniin toimintaan.
Ennen kaikkea se antaa voimaa niin keholle kuin mielellkin.

Rubiini on sydämen kivi ja tukee sydämen viisaudessa, mutta
hoitaa ja vahvistaa myös juurichakraa.
Kivi auttaa kaikissa rakkauteen liittyvissä asioissa,
kiihottaen ja motivoiden intohimon valtaan.
Tämä kivi vahvistaa muutosten keskellä, ohjaten viisaisiin
ratkaisuihin ja valintoihin.
Rubiinia on hyvä kantaa kehon vasemmalla puolella, se sopii
nilkkakoruksi tai sormukseksi.

– Kaarina 241

Lisää jalokiviä.

Taas lisää jalokiviä!
Mikä sen mukavampaa kun hypistellä kauniita energisoivia kiviä.
Niitä tuli taas hommattua hoitoja ajatellen.
Käytän niitä hieronnassa, ovat siis vähän isompiä ja litteämpiä.

Jalokiviähän on käytetty maailman sivu tasapainottamiseen eri
kulttuureissa ja raamattukin sen kertoo. Ne välittivät voimaa
ja viisautta kantajalleen. Sen lisäksi että kivet ovat kauniita,
niitä arvostetaan tänäkin päivänä niiden parantavien ja harmonisoivien
vaikutusten vuoksi.

Kivet värähtelevät ja siihen niiden voima perustuukin.
Kaikella aineellisella on oma energiansa ja luonnonlakinsa, niin
ihmisillä, eläimillä, kasveilla, metalleilla, kuin kivilläkin.
Kovinta ainesta ovatkin jalokivet.
Jokainen ainehan muodostuu energiasta.

Jos haluat varmistaa itsellesi helpon tavan päivittäiseen hoitoon ja
sen ylläpitoon, kannattaa ostaa kivikorusarja.
Itseltäni löytyy muutamatkin sarjat, käytän niitä päivittäin sen mukaan,
miltä tuntuu. Valmistan kivivesiä, joita juon päivänmittaan.
Kiviterapiaa voi toteuttaa monella tavalla. Myös jalokivikosmetiikka
on ihan kiva juttu.

Kannattaa tutustua kivikansan kiehtovaan maailmaan!

– Kaarina 241

Leijonaportti.

Jälleen kerran olemme taas suurten muutosten kynnyksellä!
Viisaat kertovat,että olemme astumassa kiihtyneeseen
transformaatioaikaan! Leijonaportti – portaali alkoi avautua
26.7.-19, ja minä lujahdin sisään 2.8.-19, koska se on mahdollista.
Leijonaportti on täysin auki huomenna eli 8.8.-19.

Tämä on erittäin voimallista aikaa ja kaikkia kutsutaan nyt astumaan
portista sisään täyteen voimaan ja loistoon!
Portin vartijoina toimii kaksi kuninkaallista leijonaa, jotka
varmistavat, että ne jotka ovat tässä hetkessä tietoisia polustaan,
pääsevät sujuvasti portaalin läpi, ja pääsevät luomaan uuden elämän-
syklin tietoisesti.
Portti sulkeutuu 12.8.-19 mennessä.

Moni jää vielä portin ulkopuolelle hämmentyneenä kera pelokkaan egonsa.
Muista siis kuka olet ja mitä tulit tänne maaplaneetalle luomaan ja
kokemaan sieluna. Sinä olet ääretön valo-ja energiaolento!
Vaikka ympäristösi olisi kaaoksessa ja myrskyisää tunnetta tiedossa,
muista rauha sisimmässäsi, pidä se ja muista myös maadoittua.

Elämä saattaa olla yhtä draamaa ja vastoinkäymisiä pullollaan.
Sinun sisälläsi on silti rauhan, rakkauden ja turvallisuuden paikka.
Muista sekin aina!

Ja nyt, keskity siihen mitä haluat intohimoisesti luoda elämässäsi!
Astu Leijonaportista sisään ja tervehdi ylväitä leijonia!

– Kaarina 241

Sinisiiven viesti.

Kyllä tämä lämmin kesän alku on ihana!
Sen seitsemän eri sorttista linnun liverrystä,
oikea konsertti ulkona. Siihen sekaan vielä kaikenmoiset
pörriäiset.
Eräs taiteilija ystäväni kysyi joko olen nähnyt sinisiiven?
Kyllä, näin jo niinä ensimmäisinä lämpöisinä päivinä.
Hän oli nyt myös kutsunut sinisiipeä tervehtimään itseään,
ja niin tämä pieni perhonen oli kevyesti keikkunut hänen luo.
No tottahan minä perässä, lähdin kutsumaan sinisiipeä omassa
puutarhassani, jonkin aikaa siinä kului, tunteja siis, ja kun
olin menossa huussipolulla, lenteli pikkarainen sinisiipi
minua vastaan. Se istahti keskelle polkua aivan eteeni.
Siinä sille juttelin kaikenlaista. Lähdin lompsimaan eteenpäin
perhonen vanavedessäni. Se kierteli ympärilläni ja istahti taas
eteeni, hyvä etten astunut päälle!

No kyllähän minä sitä kutsuin, mutta olisiko sillä petäti asiaa
minulle? Kun noin sitkeästi etteeni asettuu.
Onko iloni hävinnyt? No ei.
Tuliko tämä pikkarainen perhonen tuomaan elämääni keveyttä?
Todellakin! Ja toivottavasti. Onhan minulla muutos edessä,
uusi työpaikka ja muutto kaupunkiin. Siinä on minulle haastetta!
Värähtelyt täytyy nostaa kehossani ja perhosen voima auttaa siinä.
Ajatuksetkin on hyvä pitää selkeänä.

Perhonen kertoo, että mikään elämässä ei ole pysyvää, sillä elämä
muuttuu koko ajan. Siinä muutoksessa perhosen voima antaa rohkeutta
muuttaa elämää, iloisin mielin.
Elämä on aina seikkailua.

– Kaarina 241