Hetki enkelille

Minulla on ollut tapana iltaisin, ennen nukkumaanmenoa lastenlasteni kanssa viettää pieni rukoushetki, silloin kun he ovat meillä yökylässä. Nyt ovat jo kouluikäisiä ja koulussa tapahtuu jännittäviä juttuja ja joskus jopa pelottaa. Silloin pyydämme yhdessä voimaa. Erikoistilanteissa pyydämme AE Mikaelia ja AE Jofielia oman suojelusenkelin lisäksi.
Jokaisellahan on oma suojelusenkeli, joka on henk.kohtainen vartija ja huolehtii ihmisestä heti tämän syntymästä alkaen läpi koko elämän viimeiseen henkäykseen asti.
Lapset kuitenkin varttuvat huomaan minäkin, ja kun ikää tulee lisää, enkelit jättäytyvät pikkuhiljaa syrjemmälle ja antaa ihmislapsen vapaasti toikkaroida. Vaikka enkeli antaakin tämän vapauden, on silti aina mahdollisuus kutsua heidät takaisin elämään.
Voi pyytää apua, esittää kysymyksiä ja kuvitellaenkeli kanssamme kaikkiin elämämme tilaisuuksiin. Mielikuvitus on etenkin lapsilla suuri rikkaus! Tämä käsitys oli aikoinaan myös omilla lapsillani ja se auttoi heitä suuresti.
Kun omat lapseni silloin joskus kauan sitten sairastelivat milloin mitäkin, he kutsuivat AE Rafaelia ja hänen johtamiaan enkeleitä apuun

Koulukiusaaminen on nykyään monien huulilla ja monelle lapselle raskas koettelemus uhrin asemassa. Itse aikoinani olin tuo uhri. Silloin en kuitenkaan korviani lotkauttanut enkeleille. Paljon kestin, paljon kärsin, mutta käänsin sen kuin käänsinkin omaksi voitokseni! Tietyllä tavalla se teki minusta vahvan ihmisen. Joten kiitän kaikkia kiusaajiani!
Eihän sitä helvettiä kestänyt kuin 9 vuotta… Oikein täytyy ihmetellä että miten sitä jaksoikin? No enkelit! He varmasti kantoivat että jaksoin luovia kaikki ne vuodet.

Nykyisin minä juttelen enkeleille kuin kenelle tahansa läsnäolevalle kaverilleni. Autolla ajaessani juttelen aina ja ohikulkijat varmaan kuvittelevat että minulla on handsfree käytössäni.
Jos taas kotona joku yllättää minut ääneenpuhumisesta se voipi mennä vaikka kissin piikkiin, sillehän minä…

Juu, eivät kaikki sukulaiseni / tuttavani tiedä yhteyksistäni rajatiedon ihmeelliseen maailmaan! On heitä jotka eivät kertakaikkiaan sitä hyväksyisi. Mutta, eipä minulla ole tarvis tehdä siitä numeroa.
Sitten on taas se asian toinen laita, eli ystävät jotka tästä tietävät, kyselevät alvariinsa neuvoa elämänsä kinkkisiin juttuihin.

Hienoa että heitä on!

❤ – Kaarina