“Pyhät ovat pihljat pihoilla, marjat vielä pyhemmät.”
Niin sanotaan Kalevalassa. Pihlaja on ollut Suomalaisille
pyhä pihapuu. Ihmiset uskoivat pihlajan suojelevaan voimaan.
Sen marjat nostivat henkistä värähtelyä ja rukouksetkin
kulkivat helpommin taivaaseen.
No, nyt minulla on ongelma: Meillä on kaksi
pyhää pihlajaa pihassamme. Kuinka ollakkaan toinen niistä
on nyt ikävästi mieheni rakennusprojektin tiellä…
Minä tuskailen etteihän toiselta voi kaveria poistaa?
Puullakin on tunteet. Kaikilla puilla. Voih!
En minä taida soveltua tänne metsän keskelle, miten on?
jos ei kerran puitakaan saa kaataa…
Kovasti olen pihlajan hengelle jutellut ja anteeksiantoa
etukäteen anellut. Eikä yhtään helpota.
Tällä maagisella puulla on hallussaan tieto luonnon
ennusmerkeistä ja miten niitä luetaan.
Henki todella suojelee, se on myös yhteydessä jumalattariin.
Pihlajan henki opettaa kutsumaan maagisia henkiä,
oppaita ja elementaalihenkiä.
Se myös maadoittaa ja suojaa ulkopuolisten voimien vaikutuksilta.
Kannattaa ottaa pala pihlajan oksaa taskuun ja kuskata sitä
mukanaan, suojelu on melko taattua. Että täältä niitä,
suojelunappuloita kohta saisi…
Mutta, minä jään tänne nyt tekemään pihlajallemme saattohoitoa…
Lämmöllä -Kaarina 241