Kiirettä pitänyt?

No, minulla ainakin on aika ollut jotsensakin kortilla. Joulukin tuli ja meni, sitä en ehtinyt viettää, enkä rauhasta nauttia, koska olin töissä. Töissä tulen olemaan myös seuraavatkin juhlapäivät. Tänne tulin muutaman rivin kirjoittamaan, joten en ole unohtanut, on vain ollut niin turkasen kiirus.

Näin ollen en ole myös linjoillakaan pahemmin ehtinyt roikkumaan.

Itse tapaan sanoa, että aikaahan ei ole muuten olemassa kuin mitä vuoden ajat ovat. Muutoin en kellosta niin perusta, enkä siis ajasta. Asiakkaille kun olen aikoja hoitoihin antanut, en siinäkään tuijota kelloa, siksi asiakkaan pitääkin ottaa tarpeeksi aikaa tullessaan, että voidaan myös rauhassa jutella.

Aika ja kello, sekä sen tuijotus ja ajan kanssa kilpaa juokseminen on ihmisen oma keksintö. Ei sovi minulle, ei.

Nyt kun olen vieraalla töissä, on kello tullut turhankin tutuksi… Aika ei tahdo aina sielläkään riittää, etenkin jos on tapahtunut jotain epätavallista. Hoitoala kun on niin hektistä ja yksikään päivä ei ole samanlainen.

Nyt on luvassa sentään paripäivää sieltä hommista vapaata…ehkä… niin pääsee taas langoille…

– Kaarina 241

 

Aikuisten kiireet.

Tässä nyt lähinnä pohtinut vanhempien kiireitä, josta myös
lapset saavat osansa, vaikka eivät sitä halua, saati ymmärrä.
Kiirus kun tuntuu aina vaan lisääntyneen…

Mihin ihmeeseen on ainainen kiire? Huomaako sitä edes itse?
Eikä varman huomaa sitä, mitä siitä seuraa itselle ja lapsille,
tai parisuhteelle ja ylipäätään ydinperheelle.
Kiire pitää joskus osata pysäyttää, se ihan oikeasti vaikuttaa
muidenkin läheisten elämään ja seurauksena voi olla kalliskin
hinta.

Kyllä, kyllä! Monilla on ne samat kiireet, työt, harrastukset,
luottamustehtävät, opiskelu, kaverit ja hännänhuippuna se
perhe. No tottakai on tienattava elantonsa, mutta onko pakko
tienata ylimääräistä hankkiakseen jotain vain näyttääkseen
muille että miten hyvin sitä menee? Ei ole, vaikkakin sitä
näkee etenkin täällä missä asustelen…kun naapuri ostaa
tuliterän auton, hetkenpäästä toisella naapurilla on samanlainen,
tai siis toki kalliimpikin menopeli, seuraavalla naapurilla myös
jne, tulee hienoja autoja tiuhaan vastaan, kyläläiset kun uusivat
autojaan.

Minä taas kaipaan jotain vanhaa auton rimpulaa, jota pystyisi
vielä itse korjaamaan.

Mutta siis, arvostusta ei kyllä saa rahalla, ei minun mielestäni.
Monilla olisi mahdollisuus vaikuttaa ajan käyttöön, siinä kuin
rahankin käyttöön. Siinä sivussahan lapsetkin ottavat oppinsa ja
heistä saattaa pahimmassa tapauksessa tulla suorittajia,
kuvittelevat että koko ajan pitää mennä ja tehdä että tulevat
hyväksytyiksi.

Näihin mietteisiin… -Kaarina 241

Japanilainen munkki.

Kuka keksi ajan ja kellon?
No enpä ole tutkinut asiaa, mutta pohtinut olen
toissaöisen vierailun jälkeen.
Yöllä näet heräsin 2:00 havaittuani vanhan tutun hahmon.
Hän on Japanilainen Munkki ja jotenkin liitän häneen ajan,
vaikka hän sanookin, ettei aikaa ole.
Hän kuitenkin ilmaantuu kertomaan kun jokin asia myöhästyy,
tai aikaistuu. Joten en sit tiedä…

Täälä kertaa hänellä oli vain yksi viesti.
Hän harmitteli sitä, miten raha määrittää ajan.
Jaa´a? Että mitä mahtaa tarkoittaa?
No en tietenkään saanut vastausta, vaikka moneen kertaan
kyselin ja suorastaan anelin. Hän katosi.
Samalla tietty menetin loput yöuneni ja Nukku-Matti lujahti
piiloon.

Sitähän sanotaan, että aika on rahaa.
Tarkoittikos hän sitä, että niin ei saisi olla?
Aika useinhan esim.terapeutti määrää taksan ajan käytön mukaan.
Ehkä aika pitäisikin unohtaa ja määrittää
hinta työn mukaan? Tai ainakin ns. henkinen työ tulisi nyt
määrittää jotenkin toisin, näin minä yöllä pähkäilin.
Tästä tuli minulle nyt pähkinä purtavaksi.

Kyllähän minäkin kritisoin kalliita kursseja ja hoitoja,
joihin heillä, jotka niitä kipeästi tarvitsevat, ei yleensä
ole varaa.
Kenties, Munkki on oikeassa…

– Kaarina 241