Onko sinulla joskus tarvetta vetäytyä syrjään itseksesi?
Minulla on, aina joskus. Silloin ikäänkuin löytää itsensä,
tai jos tuntuu että on hukannut yhteytensä muihin.
Usein käyskentelen yksin metsässä, varaten siihen runsaasti
aikaa. Metsässä on melkoisen vähän häiriötekijöitä, jos ei
oteta lukuun mekastavia korppeja, joiden ääni kaikuu paljaassa
mäntymetsässä. Korppi edustaa minulle viisautta ja syvällisyyttä,
joten rakastan niitä yli kaiken!
Olenkin löytänyt paljon korpin sulkia ja käytän niitä tehdessäni
unisieppareita.
Yksinäisyyteen vetäytyessä on sekin hyvä puoli, että elämä pysyy
yksinkertaisempana ja pystyy ikäänkuin selkeämmin tekemään päätöksiä
elämässä. Jos ei pääse metsään, voi kotona tehdä ilmoitusluontoisesti
selväksi muille, että haluaa nyt viettää muutaman tunnin (kenties)
omissa oloissaan. Aika on itsestään kiinni, miten paljon kuvitteletkaan
tarvitsevasi.
Ei kannata kuitenkaan liikaa harrastaa vetäytymistä yksinäisyyteen
ettei tule tunnetta ulkopuolisuudesta. Kannattaa toki menna ihmisten
ilmoille ja hakeutua kohtaamisiin ja sitä kautta uusiin kokemuksiin.
Näin saat myös iloa elämään, yksin yksinäisyydessä se ei välttämättä onnistu!
– Kaarina 241