Tästäkin tuntuu olevan ainakin satavuotta aikaa kun tein tämän visualisoinnin ensimmäisen kerran. Istuin kuvitellussa huvimajassani odotellen uutta ystävääni jännityksestä pakahtuen. Mietin kukahan sieltä mahtaisi tulla? Enhän voinut sitä etukäteen tietää!
Pikkuhiljaa, aivan kuin usvasta oviaukkoon ilmaantui vanhempi intiaani.
Hän oli mies, jolla oli jo harmahtavat pitkät hiukset letitettynä. Hiuksissa roikkui kaksi sulkaa. Kaulassaan hänellä roikkui “tuluspussi”.
Hänen katseensa oli täynnä lämpöä sekä hyvin tarkka, kuin kotkan katse; aivan kuin mikään ei pysyisi salassa hänen katseeltaan.
Yllään hänellä oli vain nahasta tehdyt housut ja jalkoja suojasi mokkasiinit, niissä jotain kirjailuakin näytti olevan, mutta se oli sivuseikka. Iäksi arvioin n. 60- vuotta.
Minulla oli hänelle silloin tärkeä kysymys esiteetävänä, koskien omaa tulevaisuuttani; ” Mitä minä ryhtyisin tekemään työkseni?” Hän oli hetken hiljaa, tarkkaili ja vastasi sitten: “Opettele olemaan yhtä luonnon kanssa”. Tämän jälkeen hän ojensi minulle sulan, mutta hän ei katsonut minua silmiin, vaan ohitseni, ikäänkuin kaukaisuuteen.
Ja minä olin ymmälläni, sillä eihän tuossa vastauksessa ollut kerrassaan mitään tolkkua! Noh, vuosiensaatossa olen ymmärtänyt saaneeni suuren viisauden – todella suuren!
Teen usein näitä matkoja ja tapaan häntä edelleen. Hän on oppaani, ollut syntymästäni lähtien. Sulkia olen saanut roppakaupalla, niistä olen valmistanut työvälineitä hoitoihin. Ristin hänet Kotkan Katseeksi. Hän on tietäjä, shamaani.
Hän silloin joskus alussa kertoi minulle meedion kautta, että hän tulee seuraamaan minua kaikkialle. Minä kuuluisin metsään, luontoon, keräämään kukkia ja kasveja ja auttamaan niillä ihmisiä.
Tuntuu että hän näkee aina ja kaiken mikä liittyy minuun. Hän joko seuraa minua tai on osa minua.
Melkein aina kun olen tavannut näkijöitä tai meedioita, he ovat huomauttaneet että kanssani kulkee intiaaneja, erityisesti huomio kiinnittyy erääseen mieheen jolla on voimakkaat kasvonpiirteet, hän on lempeä, mutta karhumainen, kasvot kuin kirveellä veistetty. Hän on päällikkö. Auttanut minua työstämään tiettyjä asioita elämässäni.
Nämä molemmat komistukset kuuluvat menneeseen elämääni.
– Kaarina