Hei taas, te ihanat lukijat! Pysyttelinpä välillä taasen pois täältä linjoilta, tullakseni jälleen takaisin… Kevätkin keikkuen tulevi, vaikkakaan talvi ei tänävuonna ole kummoinenkaan ollut, ainakaan Pirkanmaalla. Nytkin on maa ruskeanvihreä ja eikö Turussakin jokin puu jo kukkinut vaaleanpunai-sia kukkia? Sivusilmällä jostain olin sellaisen otsikon näkevinäni. Tämä talvi on koettelemus luonnolle ja sen pikkuapulaisille, mutta eiköhän tuo selvinne, on ennenkin selvinnyt.
Omalla kohdallani työt jatkuvat ja niitä saisi tehdä niin paljon kuin jaksaa. Pitää siis osata sanoa ei ja kieltäytyä runsaasta tarjonnasta. Opiskelen lisäksi itselleni tärkeitä asioita, kuten omassa voimassa pysymistä ja itsensä rakastamista. Sekä tätä:
Minä olen henkinen sekä voimakas olento ( osoitinhan rohkeuteni tullessani takaisin tänne maan päälle) ja tarkoitukseni on tehdä vain hyvää täällä maan päällä, se taas ei vaadi mitään suuria tekoja, vaan yksittäisiä ystävyyden osoituksia muille elollisille olennoille.
Kaikkien ihmisten tulisi nähdä itsensä arvokkaina olentoina, sillä sitä me ihmiset olemme, henkiä kokemassa uusia kokemuksia.
Täällä linjoilla pyrin roikkumaan ainakin klo.10:00 – 12:00 sekä öisin 01:00 – 03:00. Joka päivä ja yö en tosin lupaa tätä aikataulua noudattaa, mutta tämä on siis tavoitteeni.
Lämmöllä: Kaarina 241